Berlin finds, September 2011

Last month me and the band went back to Berlin for another gig and lots of shopping. This time was much better than our first visit there and I ended up going a bit crazy at TRU in Neukölln. Here are some cellphone pictures of what I found...

Up first is the new Star Wars: Republic Commando battlepack with all-new commandos from the game and books along with a Geonosian warrior. I would have fancied Kal Skirata instead but at least now collectors have another chance to get the commandos without paying top dollar to scalpers. The commandos are also new sculpts which should make the old ones obsolete.

Next is the 4th(?) battlepack from The Force Unleashed game which I had to have because of Darth Phobos. Darth who? That´s what I was asking but who cares, there is always room for a new sexy female villain in my collection. Starkiller looks a lot more game-accurate than the one that was released in the first TFU battlepack. It´s also nice to get more Imperial troopers. Nice set even though the character choices are a bit strange.

Last but not least, here´s a few Iron Man 2 figures I found plus two other Marvel figures that were waiting for me when I got home. The Iron Spider Man is a nice cross-over figure with cool extra arms/legs. The comic series Stealth Iron Man looks just as good as the movie concept version with it´s amazing deep blue paint. Weapon X (AKA semi-naked Wolverine) with his stasis chamber is a cool novelty figure to add to my Marvel Universe collection. You can even make Logan break the glass and escape his chamber, yay! Crimson Dynamo is a cool villain to have and impossible to find in Finland (uhh, show me a Marvel action figure that isn´t). My only gripe with the figure is it´s loose leg joints. Oh well. Iron Man Mk1 (comic version) is a figure I´ve been hunting for ages and now I finally found it! The armor looks like industrial quality brushed steel and all in all the figure is very much like in the old Iron Man comics. Now if only I could find the movie version of the Mk1 armor...

Anyway, great trip and great finds. Can´t wait for next March...

(It´s a good start, right?)

Droidikorjaamon Kirjasto #1

"Siitäs saitte!"

Sitkeähkön odottelun jälkeen samannimiseen videopeliin perustuva The Force Unleashed (Kirj. Sean Williams) ilmestyi äskettäin pokkarina. Ajatus siitä, että maksaisin jotain 20€+ peliin perustuvasta kovakantisesta versiosta tuntui jotenkin hölmöltä joten ihan mielelläni odottelin pokkaripainosta (joka maksoi Akateemisessa vajaa 9€). Sarjakuva oli jo hankittu etukäteen ja luettu muutamaan otteeseen eli tarina oli minulle jo tuttu.

Teille jotka ette tiedä mistä on kyse kerron aiheesta pähkinänkuoressa. Eli kyse on Star Wars trilogioiden väliin sijoittuvasta "multimediaprojektista" joka pyörii Darth Vaderin salaisen oppilaan Starkillerin ympärillä. Mukana kuvioissa on Starkillerin aluksen, Rogue Shadown, pilotti Juno Eclipse, tarinan alkuvaiheessa sokeutuva (ja alkoholisoituva) jedimestari Rahm Kota sekä PROXY niminen protokolladroidi, joka avustaa päähenkilöämme silloin ei yritä tappaa tätä.

Tarinan ideana on se, että Starkiller etsii Vaderin käskystä elossaolevia jedimestareita tappaakseen heidät ja lopulta, hohhoijaa, että Starkiller tappaisi Palpatinen Vaderin avulla. Eli ihan peruskauraa siis. Tässä ohessa kerrotaan myös miten kyseinen sälli on vaikuttanut Rebel Alliancen syntyyn.

Tarina on ihan hyvin kirjoitettu eikä sorru SW kirjojen pahimpiin korniuksiin kuten vaikkapa Coruscant "voi jumalauta mitä paskaa" Nights tai 90-luvun vastaava "multimediaprojekti" Shadows Of The Empire joka oli melkoista myötähäpeän riemukavalkaadia. Tässä tarinassa Leia ei sentään käyttäydy kuin kiimainen teinityttö. Häpeä, Steve Perry! Sarjakuvaan verrattuna tarina on toki moniulotteisempi ja kirjassa päästään tutustumaan kilahtaneeseen, droideja korjailevaan (kuulostaako tutulta?) jedimestariin Kazdan Paratusiin sekä alkuperäisen Death Starin orjatyöläisiin.

Vaikka tarinassa on paikoitellen pirun kova meininki, vaikkapa Raxus Primen kaatopaikkaplaneetalla tai Felucian sademetsissä, niin silti kirja ei onnistu nousemaan SW tarinoiden parhaimmistoon. Päähenkilö tuntuu ehkä pikkasen liian omnipotentilta hahmolta ollakseen uskottava Darth Vaderin rakkikoirana. Jos tyyppi voi tempaista Star Destroyerin alas taivaalta(!!!) niin miten oman mestarinsa kukistaminen voi olla enää niin vaikea homma? Ehkäpä se sitten toimii paremmin pelissä, tiedä häntä. Muutenkin tarina alkoi toistaa itseään loppua kohti.

Sivuhahmoista on vielä pakko mainita pornahtava Zabrak jedineito Maris Brood josta olisi hauska lukea enemmän. Jotenkin tämä Sith versio Aaliyah Securasta vetoaa sisäiseen teinipoikaani ja totta helvetissä hänen myöhemmät seikkailunsa kiinnostaisivat.

No mutta joo, ihan ok perushömppää kaipaaville SW faneille tätä voi hyvinkin suositella mutta muiden kannattaa ehkä odotella lokakuussa ilmestyvää kauhutarinaa Death Troopers, josta oli muutaman sivun näyte TFU:n lopussa.

P.S. Minulle saa tarjota TFU figuureja! Maris Brood ja Juno Eclipse ovat erityisesti hakusessa!

Vuosisadan rancortarina

"Aidez-moi ! Aidez-moi !"

Rancor, tuo legendaarinen peto ja avaruuden vaarallisimpiin otuksiin kuuluva galaktinen hirviö on viimeinkin kokoelmassani! Tai tarkemmin sanottuna felucialainen viidakkorancor, mutta eipä tartuta yksityiskohtiin. Se tappaa kaiken ja vähän enemmänkin kodissa ja puutarhassa koska sitä vartenhan ne ovat olemassa. Siis täydellinen lemmikki, eikö vain?

Oman Rancorini sain metsästettyä mistäpä muualtakaan kuin Rakkauden Kaupungista, Pariisista. Olimme viettämässä toukokuussa kolmekymppisiäni rakkaani kanssa siellä ja tarkoituksenamme oli viettää romanttinen loma kauniis... Joo joo, niin varmaan. Samantien kun sain lentolipun karvaiseen käteeni silmissäni alkoi vilistä kaikenmaailman Star Wars figujen ja alusten kuvat. Kyllä sinne Eiffel-tornille ehtii myöhemminkin, nyt mennään shoppailemaan!

Matkabudjettini oli ihan ok siihen nähden että tuli synttäreillä törsättyä aika rajusti mutta mietin, että tilannetta voisi vielä vähän kohentaa. Koska kohteenani oli vintage leluja myyvät kaupat kelailin että vaihtokaupat voisivat olla hyvä idea. Tämä tarkoitti siis sitä että tuplakappaleeni vanhasta Yakfacesta sai luvan muuttaa Pariisiin.


"Je suis un garçon très grand !"

Marssimme jossain Saint-Ambroisen suunnalla olevan lelukaupan sisään ja näky oli jotain aivan uskomatonta. Koko kauppa oli täynnä kaikenlaisia siistejä sci-fi / kauhu / fantasia / supersankari / jne leluja ja näytti lelupuodin sijaan enemmän joltain helevetin magealta museolta sillä erotuksella, että kaikki oli myynnissä. Siistiä!

Astelimme tiskille jututtamaan hieman tylsistyneen oloista myyjä ja kyselin, että kävisikö vaihtokauppa, olis meinaan yks figu mukana. Tämä sopi mainiosti ja kaupanteko saattoi alkaa. Myyjän ilme muuttui täysin kun laitoin vanhan kunnon Yakfacen pöydälle...

Tässä vaiheessa on pakko kertoa että joo, tiedän että kyseessä on supermegahypereläinrare figuuri ja että kyllä, olen tietoinen sen tarinasta ja siitä kuinka harvinainen se on etenkin Amerikassa mutta entäs sitten? Minulla on edelleen kotona yksi Yakface ja se on jopa paremmassa kunnossa. Mitäpä minä kahdella helvetin rumalla ja tylsällä figulla tekisin?

No mutta kuitenkin. Myyjä poistui hetkeksi juttelemaan kolleegansa kanssa vaihtokaupasta ja lopulta, kiihkeän keskustelun jälkeen, hän palasi luoksemme ja kysyi että mitä haluaisimme vaihdossa. Osoitin lasikaapissa olevaa Rancoria (100€) ja myyjä tarjosi Yakfacesta vaihdossa 80€. Eli lopullinen hinta rahassa oli 20€. Kaupat tuli! (Matkan viimeisenä päivänä kävimme kaupassa uudestaan ja siinä vaiheessa Yakfacea koristi komea 150€ hintalappu. Onnea vaan sen myymiseen!)

Kyseessä on siis The Force Unleashed versio Rancorista (selittää nuo hassut raidat) jonka mukana tuli kukkapuskan näköinen ratsastaja. Laatikko oli aivan saatanan iso joten se sai jäädä suosiolla Pariisiin. En usko että kyseistä versiota tulee ikinä saamaan Suomesta ja veikkaan, että jälkeenpäin julkaistu Jedin Paluu versio voi olla ihan yhtä hankala löytää jahka alan sitä toden teolla etsiä.


"Oh Maya, je t'aime…"

Kun tuli aika palata takaisin Suomeen minulla oli pieni ongelma miten saada kaveri kotiin ilman pahempia kolhuja. Kyllähän se harmittaisi jos se tuhoutuisi paluumatkalla. Lopulta päädyin kuljettamaan sen käsimatkatavaroissa kun taas muut aarteet saivat mennä matkalaukkuun. CDG:n lentokentän turvatarkastajien ilmeet olivat ihan näkemisen arvoisia kun laukkuni läpivalaistiin...

Kuten viimeisestä kuvasta voi huomata, Rancor on kotiutunut tänne Droidikorjaamolle mainiosti ja ehtinyt jopa tekemään tuttavuutta paikallisten kanssa. Hieman on kaverin legendaarinen ärhäkkyys karsiutunut, mutta osaapahan nykyään olla kiltisti muun kokoelman seurassa.